Terveiset Amerikasta!

Lennot menivät mukavasti ja Amerikassakin on viihdytty jo useampi päivä. Amsterdamin stoppi oli varsin onnistunut, eikä 10 tunnin Atlantin ylitys ollut mikään mahdoton sekään - tulipa luettua loppuun viime kesälomalla aloitettu King!

Maahantulo meni yllättävän joutuisasti virkailijalle matkasuunnitelmia esitellessä ja sormenjälkiä antaessa. Autovuokraamossa kohdattiin sitten ensimmäinen amerikkalainen myyntimies, joka onnistui myymään meille hetkessä pari luokkaa paremman auton. Meillä kävi kyllä todella hyvä tuuri, että saatiin se tooosi halvalla. Noh, hyvinhän tuo Prius tuntuu moottoriteillä ja kaupungissa kulkevan!

Kentältä sudittiin ensimmäisenä kohti sitä siltaa (Golden Gate Bridge), ja sitten matka jatkui ruokailemaan Sausalitoon. Ensimmäisenä päivänä ihasteltiin vielä maisemia kukkuloiden päältä ja kummasteltiin punapuiden leveyttä ja korkeutta Muir Woodsissa. Viimeinen haaste oli ennakkoon varatun majapaikan löytäminen, mutta muutamalla u-käännöksellä ja Google Mapsilla päästiin perille.

Toisena päivänä käytiin alkuun hieman shoppailemassa, ja jatkettiin sitten Friscon eteläpuolista rannikkoa kohti Half Moon Bayta. Tyynen meren rannassa heiteltiin vähän kiekkoa ja maattiin muutama hetki auringossa. Kalifornian iltapäiväaurinkohan ei tiettävästi polta. Eipä. Kertaalleen karkas kiekko mereen, ja sitä saalistaessa tais saada Tiina myös viileän kylvyn.

Aamupäivällä ei saatu suunniteltua navigaattoria hankittua, joten suunniteltiin hankkivamme sellainen sitten Santa Claran suunnalta, jolloin voitaisiin käyttää sitä samantien Hartin ja Annen paikallistamiseen. Olin aikaisemmin kysellyt Hartilta matkavinkkejä, ja Hartti toivotteli medät tervetulleeksi vierailulle. Kävipä sitten niin, että isäntien naapurissa oleva golf-kenttä tuli vastaan ennen gps-myymälää, joten majapaikka tuli löydettyä ja navigaattori jäi hankkimatta.

Ensimmäinen ilta meni leppoisasti seurustellessa, kuulumisia vaihdellessa ja matkavinkkejä kerätessä. Toisena aamuna saatiin amerikkalaisia supermuroja ja superkahvia. Eipä taida Reilun kaupan suodatinkahvi enää upota kotona... Perjantaina mentiin Hartin johdolla paikallisiin pickup-peleihin - ensin goaltimateen ja sitten ultimateen. Vajaan kolmen tunnin auringossa juoksentelun jälkeen läheinen smoothie-kuppila tuntui paratiisilta. Anne saapui samaan paikkaan, ja päästiin kurvailemaan avoauton kyydissä pitkin Kalifornian kukkuloita! Iltapäivä menikin sitten rentoutuessa ja uima-altaassa pulikoidessa.

Itsenäisyyspäivänä päätettiin käväistä 40 mailin päässä San Franciscossa, kun ei oltu aivan varmoja reissun loppupään aikatauluista. Kaapelikärryllä ajeltiin hymyillen mäkiä ylös ja alas. Kaupunkinäkymä oli kiinnostava, muttei ehkä olla niin kaupunkimatkailijoita. Maisemaa ja kaupunkitunnelmaa tuli toki räpsyteltyä muistikortille taas kiitettävään tahtiin. Mainittakoon vielä, että lounas Chinatownissa oli erinomainen.

Jos Yhdysvaltojen ulkopolitiikka ei niin iskekään, niin kyllä täällä vaan on paljon ystävällisiä ja mukavantuntuisia ihmisiä. Ennakkoon on ehkä ollut hieman turhan yleistävä ja kielteinen suhtautuminen, joten siinäkin mielessä tämä matka on opettava. Tieto ja kokemus poistavat ennakkoluuloja.

Iltapäivä ja ilta meni taas altaassa, grillaillessa ja seurustellessa. Matkavinkkejä saatiin illan aikana lisää, kun toinenkin tuttavapariskunta oli vierailemassa. Huomenna lähdetään aamusella kohti Yosemiten kansallispuistoa, joka on varmaankin yksi reissun kohokohdista.

Kyllä loma ja matkailu on vaan hienoa! Tähän asti kaikki on mennyt erinomaisesti, eikä pilviä ole toistaiseksi näkyvissä...